Lyhyt elämäkerta

Juhani Kirpilän sukujuuret olivat saksalais-karjalais-savolaiset. Hänen isänisänsä oli 1800-luvun lopulla Baijerista Viipuriin muuttanut panimomestari Josef Forster (1867–1946). Josef vihittiin Sippolassa syntyneen Pauline Veltheimin (1869–1945) kanssa vuonna 1898. Myös Paulinen isovanhemmat olivat tulleet Saksasta; Hyttimestari Friedrich Wilhelm Ludwig Veltheim (1817–1882) oli muuttanut perheineen Nuutajärvelle 1850-luvulla. Paulinen isä Wilhelm toimi pitkään yrittäjänä Viipurissa ja lahjoitti myös tontin, jolle vävy Josef Forster vuosisadan vaihteessa rakennutti kivitalon. Pauline ja Josef saivat pojan. Juhani Kirpilän isästä Vilho Josef Forsterista (1902–1959) tuli ammatiltaan lääkäri.

Juhani Kirpilän äiti Hilja Oma Sofia Kirpilä s. Saukkonen (1902–1957) syntyi Savonlinnassa. Hän oli ammatiltaan sairaanhoitaja. Äidinisä Antti Juho Saukkonen oli kotoisin Parikkalasta ja toimi kauppiaana Savonlinnassa, Mikkelissä ja Viipurissa. Äidinäiti oli kotoisin Kuopion seudulta.

Vilho ja Hilja avioituivat 1930. Juhani syntyi Helsingissä 28.9.1931 perheen ainoaksi lapseksi. Sukunimi muutettiin Forsterista Kirpiläksi vuonna 1935. Isä sai 1936 kunnanlääkärin viran Puolangalta, jolloin Kirpilät muuttivat Kainuuseen. Juhani oli tuolloin viisivuotias. Isä ja äiti asuivat Puolangalla kuolemaansa saakka. Perhe omisti asunnon myös Helsingissä.

Koulunsa Juhani kävi Oulussa ja pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1949. Uravalinnasta ei ollut epäilystä. Omien sanojensa mukaan Juhani Kirpilä ”kasvoi sairaala-ammattiin”. Vuoden 1949 syksyllä hän aloitti lääketieteen opinnot Helsingissä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1956. Lääkärinä Juhani Kirpilä erikoistui sisätauteihin ja reumatologiaan. Sairaalatyön lisäksi hän piti omaa yksityisvastaanottoa Helsingissä, ensin Aleksanterinkadulla ja myöhemmin Läntisellä Brahenkadulla. Lisäksi hän toimi aktiivisesti Reumaliitossa sekä kuului Orion-yhtymän hallitukseen ja Instrumentarium Oy:n hallintoneuvostoon.

Juhani Kirpilä oli laajassa tuttavapiirissään pidetty henkilö – avoin, sydämellinen ja huumorintajuinen. Lääkärinä hän oli helposti lähestyttävä ja kuunteleva. Harrastuksiin kuuluivat kuvataiteen lisäksi kirjallisuus ja teatteri, matkustelu sekä kulinaristiset nautinnot. Rakkaus matkoihin – kuten taiteeseenkin – syntyi jo lapsuudenkodissa. Kirpilät matkustelivat 1930-luvulla ympäri Eurooppaa. Juhani itse teki matkoja laajasti sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen suosikkimaansa oli Kreikka, jossa hän vieraili ja lomaili säännöllisesti.

Laajempi piiri tunsi ”koirattoman, kissattoman ja vaimottoman helsinkiläislääkärin” Ohimennen-pakinoista, joita Juhani Kirpilä kuukausittain kirjoitti – alkuun nimimerkin suojissa – Kauneus ja Terveys -lehteen vuodesta 1962 aina kuolemaansa saakka. Tekstit käsittelivät niin matkoja ja ruoka-aiheita kuin lääkärintyötä ja elämän hupaisia sattumuksia. Pakinoissaan hän saattoi joskus purevillakin mielipiteillään synnyttää keskustelua niin taiteen tilasta kuin päivänpolttavista kysymyksistä. Esimerkiksi marraskuussa 1971 juttu isien läsnäolosta synnytyksessä sai aikaan vastinetulvan lehden toimitukseen!

Pohjoinen Hesperiankatu 7:n tilavasta koko ylimmän kerroksen käsittävästä töölöläishuoneistosta tuli Juhani Kirpilän viimeinen koti, jonne hän muutti elämänkumppaninsa kanssa vuonna 1979. Sitä ennen Juhani oli asunut Kaivopuistossa, Westendissä ja Ullanlinnassa. Hesperiankadun kodissa Juhani Kirpilä järjesti vuosittain myös kastanjankukkajuhlaksi nimetyn vastaanoton, josta muodostui hänen ystävilleen ja tuttavilleen alkukesän odotettu tapahtuma.

Juhani Kirpilä kuoli kotonaan 3.8.1988. Hän oli kuollessaan 56-vuotias.

Olli Vallinheimo 

ImagKaivopuiston
kodissa 1960-luvun alussa
© Taidekoti Kirpilä
ImagVuonna 1967 © Taidekoti Kirpilä
Imag1981 © Taidekoti Kirpilä