Taidekodin esittely

Taidekoti Kirpilä on sekä kiinnostava taidemuseo että lämminhenkinen yksityiskoti, joka esittelee intohimoisen taiteenystävän kokoelmaa ja elämää 1900-luvun jälkipuoliskon Helsingissä. Taidekoti Kirpilä oli lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilän (1931–1988) viimeinen koti vuosina 1979–88. Se sijaitsee Pohjoisella Hesperiankadulla töölöläisen funkistalon ylimmässä kerroksessa.

Reumalääkäri Juhani Kirpilä keräsi suomalaista kuvataidetta. Hänen kokoelmaansa kertyi yli 500 teosta, joista samanaikaisesti esillä on yli puolet. Juhani Kirpilä lahjoitti kotinsa, taidekokoelmansa ja muun omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle, ja taidekoti avattiin yleisölle kesäkuussa 1992.

Huoneisto käsittää asuinrakennuksen koko kuudennen kerroksen. Ikkunoista avautuu näköala Hesperian esplanadille ja Töölön kattojen ylle. Idässä siintää Kallion kaupunginosa, ja etelässä näkyvät Kansallismuseon torni, Kristus-kirkko ja Olaus Petrin kirkko. Lännessä näkymä ulottuu aina Taivallahdelle asti. Vastapäisessä korttelissa sijaitseva Lallukan taiteilijakoti tunnusomaisine kattoikkunoineen tuo taiteenkerääjän kotiin tuulahduksen töölöläisestä taiteilijaelämästä. Sitä edusti myös Juhani Kirpilän kokoelmassa merkittävä Kain Tapper (1930–2004), joka työskenteli ja asui Lallukassa useita vuosia.

Taidekodin kivitalon suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl, ja sen rakennutti vuonna 1934 lääketehdas Medica, jonka punatiilinen tehdasrakennus sijaitsi aikanaan samassa korttelissa. Medican tai lääkärien talona tunnetun rakennuksen huoneistot suunniteltiin erityisesti lääkäriperheiden käyttöön. Tilavat asunnot varustettiin yksityisvastaanoton mahdollistavalla huoneella, johon oli oma sisäänkäynti suoraan portaasta. Ulospäin rakennus huokuu pelkistettyä takatöölöläistä funktionalismia: julkisivussa ei ole ylimääräisiä ulokkeita tai arkkitehtonisia aiheita, vaan sen säännöllinen kokonaisuus tuo symmetrisyydessään ja tasaisuudessaan mieleen sileän laatikon. Suuret ikkunat tekevät julkisivusta ilmavan ja päästävät luonnonvalon virtaamaan sisälle esteettömästi funktionalismin ihanteiden mukaisesti. 

Taidekoti koostuu kahdesta Juhani Kirpilän hankkimasta ja yhteen liittämästä suuresta peilikuvahuoneistosta, joiden yhteispinta-ala on 340 neliömetriä. Asunnon yleisilme on säilynyt pitkälti ennallaan. Sisustuksessa voidaan aistia ylellistä kodikkuutta, johon kuuluvat 1900-luvun tyylihuonekalut, kattokruunut ja itämaiset matot. Viherkasvit kukoistavat ikkunalaudoilla aivan kuin huoneistossa edelleen asuttaisiin.

Näyttelytilat muodostuvat kahdeksasta huoneesta. Taidekotiin tultaessa vierailijan eteen avautuu juhlaolohuone – huoneiston paraatitila, jonka takka ja muhkea sohvaryhmä houkuttelevat istahtamaan kultakauden maalausten ääreen. Erkkerihuone barokkiarkkuineen esittelee Åke Mattaksen tuotantoa. Juhlaolohuoneesta astutaan kirjastoon, jonka hyllyissä romaanit, elämäkerrat, matkaoppaat sekä taide- ja ruokakirjat kertovat omistajansa intensiivisestä lukuharrastuksesta ja mielenkiinnon kohteista. Kirjaston jälkeen saavutaan makuuhuoneeseen, joka jo Juhani Kirpilän aikana oli täynnä keräilijän suosikkiteoksia – muotokuvia. Seuraavassa huoneessa päästään tutustumaan akvarelli- ja pastellitöihin sekä 1800-luvun venäläisen posliinin kokoelmaan. Arkiolohuoneen pietarilaisen 1800-luvun taffelipianon päällä on perhevalokuvia. Tässä ruokasaliin jatkuvassa tilassa järjestetään Sibelius-Akatemian tuottamia lied-konsertteja ja asiantuntijoiden pitämiä taideluentoja.

Kesäkuun alussa Hesperian puiston hevoskastanjat kukkivat valkoisena merenä taidekodin ikkunoiden alla. Aikanaan Juhani Kirpiläkin huomioi tämän ja järjesti kotonaan kastanjankukkajuhlat ystävilleen ja tuttavilleen joka kesän alussa. Taidekodissa on säilynyt Juhani Kirpilän aikainen rauhallinen ja rauhoittava tunnelma, joka kutsuu nauttimaan taiteesta ja töölöläisen kulttuurikodin ilmapiiristä.

Pia Hyttinen